Uudelleen organisoidun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon varhaiset jäsenet
32,260 tietoa
Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa
Nimi
Lisää tietoja
Avainsanat
Ehtojen on täsmättävä tarkalleen
Tyhjennä lomake
Etsi kokoelmasta Uudelleen organisoidun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon varhaiset jäsenet
Nimi
Lisää tietoja
Avainsanat
Tyhjennä lomake
Uudelleen organisoidun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon varhaiset jäsenet
32 260 tietoa
Tässä kokoelmassa on 25,350 tietoa varhaisista MAP-kirkon jäsenistä. Se on aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan ja sisältää olennaiset tiedot sekä lyhyen eläkerran.<br><br>Laatijan muistiinpanoja: 1982 lähetettiin historioitsijoille kutsut osallistua Earl E. Olsenin, Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon historiallisen osaston johtajan, johtamaan kokoukseen. Tähän kokoukseen oli kutsuttu historioitsijoita; harrastajista ja noviiseista ekspertteihin, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa kirkon alkuaikoihin. 26.2.1982 täytti innostuneisuus kirkon toimistorakennuksessa olevan huoneen, kun kokoonnuimme tervehtimään toisiamme ja uudistamaan vanhoja ystävyyssuhteita. Kokouksen aiheena oli jäsenrekisterin tarve niistä varhaisista pyhistä, jotka olivat tunteneet Joseph Smithin ja rakastaneet häntä. Näiden varhaisten jäsenten jälkeläiset etsivät tietoja esivanhemmistaan ja olivat usein turhautuneita huomatessaan, että heidän nimiään ei oltu rekisteröity systemaattisesti. Hyvin dokumentoitujen tietojen tarvetta lisäsi ristiriitaiset "mutu"-tiedot kuten noin 7,000-15,000 henkilöä pakeni Missourin sortoja tai varhaisen kirkon jäseniä oli vuoteen 1844 mennessä 20,000-100,000. Otin vastaan tilaisuuden rekonstruoida jäsenrekisteri käyttämällä satoja relevantteja lähteitä. Aloittaessani jäsenten identifioinnin kirjoitin monille historioitsijoille. 24.8.1982 sain kirjeen Richard P. Howardilta, MAP-kirkon (RLDS) historioitsijalta, joka ilmaisi kiinnostuksensa projektiin: "Olen usean vuoden ajan ollut kiinnostunut tarkoista, paikkansapitävistä luvuista kun puhutaan varhaisimpien jäsenten määristä. Olen perillä monista jäsenten määrää liioittelevista raporteista, 150,000-200,000 jäsentä, ja olen usein miettinyt, että jos heitä oli noin paljon, niin missä he olivat?" Hän tunnisti, kuten pian huomasin, että "tiedot valitettavan puutteellisia ja ... ne ovat niin epäjärjestyksessä ja luonteeltaan vaihtelevia, että on äärettömän vaikeaa yhdistellä mitään tällaisten huolimattomasti kerättyjen ja tallennettujen tietojen pohjalta." Hänen kirjeensä tutustutti minut MAP-kirkon kirjasto-arkiston hallussa oleviin tietoihin Indepencessä, Missourissa: esimerkkinä siellä olevien tietojen niukkuudesta MAP-jäsentietorekisterit alkavat vapaaehtoisilla ja satunnaisilla raporteilla puolivuosittaiseen konferenssiin osallistujista. Raportti on jäsenlistan muodossa, jossa näkyy ainoastaan kyseisen osaston kokoukseen osallistujan nimi. Kaikki osastot eivät raportoineet ja niilä jotka sen tekivät, oli erilaisia raportteja. Jotkin osastot ilmoittivat vain osallistujien sekä tietyssä papistossa työskentelevien kokonaismäärän ilman nimiä. Vähitellen, vuosien mittaan, järjestelmällisempi jäsenrekisteröinti kehittyi... . Monet jäsenrekisterit tuhoutuivat kirkon pääkonttorin tulipalossa tammikuussa 1907. Tämä mutkistaa kaikenlaista tilastointia ja varhaisen uudelleenjärjestelyn väestötieteellistä tutkimusta. Huolimatta näistä täsmällisen tutkimuksen vaikeuksista, pyysin lupaa kirkon johdolta purkaa nämä tiedot. 1982 minulta evättiin lupa vetoamalla tiukkaan käytäntöön pääsystä kuolleiden jäsenten tietoihin. Vuodesta 1982 vuoteen 1989 jatkoin luvan anomista, mutta sitä ei myönnetty. Siinä uskossa, että pääsyä rajoitettuihin tietoihin ei sallittaisi julkaistiin 50-osainen teksti Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenyys 1830-1848. Sen julkaisivat Department of Church History and Doctrine ja the Religious Studies Center vuonna 1989. Myöhemmin, 31.5.1989 päivätty kirje Ronald E. Romigilta, MAP-kirkon arkistoijalta, antoi ensi kerran toivoa luvasta tutkia kuolleiden jäsenten kortteja. "En voi vastata nyt niiden saamisesta käyttöön lähitulevaisuudessa, mutta alan tutkia sitä mahdollisuutta... . Ilmoitan, mitä saan selville." Hänen ponnistunsa ja monien hyvän tahdon ansiosta MAP-kirkon ensimmäinen presidentti avasi heidän rekisterinsä tutkimukselleni 1989. Luvan on allekirjoittanut M. Grant McMurray, silloinen Maailman Kirkon sihteeri, nykyisin ensimmäisen presidentin tehtävässä.<br><br>Susan Easton Blackin kokoama. Listan kokoaminen varhaisista MAP-jäsenistä, jotka olivat aikaisemmassa tutkimuksessani olleiden aikalaisia, mutta ei välttämättä alkuperäisiä Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniä, kesti vuodesta 1989 vuoteen 1993. Se sisälsi kuolleiden jäsenten korttien tutkimista. Monia vuosia näitä kortteja oli säilytetty huolellisesti järjestettynä Barbara J. Bullardin, maailman kirkon kirjurin ja hänen pätevän henkilökuntansa toimesta. Barbara avasi auliisti toimistonsa ovet minulle ja Anne L. Romigille, MAP-kirkon Children's Peace Pavilion Committee-jäsenelle; Barbara Bernauerille, avustavalle MAP-arkistoijalle; Dr. John Hornerille, MAP-dramaatikolle ja Hemda Salonamerille, MAP-musiikinopettajalle, joka avusti tietojen kopioimisessa ja uudelleen järjestelyssä. Kortit sisälsivät dokumentoitua tietoa 7,593 jäsenestä, jotka olivat syntyneet ennen vuotta 1849. Olennaiset tilastotiedot, papiston järjestäytymiset sekä läsnäolijoiden määrä MAP-kirkon osastoissa olivat korttien johdonmukaista tietoa. Kokoelma sisälsi varhaisen uudelleenjärjestäytymisen hetket 1851-1872, Kirja A on kirjoitettu käsin sisältäen tietoja 9,841 jäsenestä. MAP-jäsenyystietojen kirja 1872-1905, Kirjat B-M lisäsivät 17,950 ylimääräistä tietoa. Arvostan suuresti uudelleen järjestetyn MAP-kirkon johtajia pääsystä alkuperäisiin lähteisiin sekä niiden mikrofilmauksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Olen kiitollinen Patricia Strublen, MAP Library-Archives kirjastonhoitajan 1989-1992; Sue McDonaldin, MAP Library-Archives kirjastonhoitajan vuodesta 1992- tähän päivään ja Ada Baumanin, avustavan MAP kirjastonhoitajan pätevästä avusta. Ron Romig, MAP-kirkon arkistonhoitaja on ollut kaiken aikaa käytettävissä konsultointiin ja ohjaukseen. Hänen oppineet ehdotuksensa ja luontainen ystävällisyytensä helpotti työtä. Heinäkuussa 1992 vietettyäni 3 kesää Missourissa, kysyin Ronilta: "Mitä kokoelman kannalta tärkeää olen missannut?" Hänen kommenttinsa, "Sinulla on meidän kaikkein arvokkaimmat rekisterimme." Tuon varmistuksen saaneena palasin Utahiin saattamaan tekstini loppuun.
Aiheeseen liittyvät kategoriat: