Tanskan kirkonkirjat, 1576-1919
48,282,184 tietoa
Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa
Nimi
Syntymä / kaste
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Kuolema / hautaus
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Avioliitto
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Lisää tietoja
Asuinpaikka
Puoliso
Äiti
Isä
Avainsanat
Lisää
Ehtojen on täsmättävä tarkalleen
Tyhjennä lomake
Etsi kokoelmasta Tanskan kirkonkirjat, 1576-1919
Nimi
Syntymä / kaste
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Kuolema / hautaus
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Avioliitto
- Kuukausi
- tammikuuta
- helmikuuta
- maaliskuuta
- huhtikuuta
- toukokuuta
- kesäkuuta
- heinäkuuta
- elokuuta
- syyskuuta
- lokakuuta
- marraskuuta
- joulukuuta
Lisää tietoja
Asuinpaikka
Puoliso
Äiti
Isä
Avainsanat
Sukupuoli
Tyhjennä lomake
Tanskan kirkonkirjat, 1576-1919
48 282 184 tietoa
Tanskan Evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämät tiedot syntymistä, kasteista, avioliitoista, kuolemista, hautajaisista ja muut tiedot. Kirkon tiedostot ovat äärimmäisen tärkeitä tanskalaiselle tutkimukselle kuin virtuaaliset elintapahtumat kullekin henkilölle, jotka elivät Tanskassa tämän kokoelman kirjauksen ajanjaksona, jotka ovat seurakunnan tiedoissa tai kirkonkirjoissa (kirkebøger). Evnkelisluterilainen kirkko tuli viralliseksi valtionkirkoksi vuonna 1536 joten sellaisena kirkko ja sen virkailijat toimivat kruunun virallisena mahtina ja kansallinen hallitus antoi tehtäväksi tärkeiden tietojen keräyksen ja tallettamisen Tanskan väestöstä.<br><br>Tanskan Luterilainen kirkko alkoi pitämään väestörekisterin tietoja vuonna 1645, kun kuningas antoi kuninkaallisen asetuksen joka edellytti papiston Sjælland saarella tallentaa kasteet, avioliitot, ja hautaukset. Sama asetus annettiin seuraavana vuonna (1646) muihin valtakunnan osiin. Eräät ministerit olivat pitäneet väestörekisterin tietoja paljon aikaisemmin, joista varhaisemmat seurakunnan asiakirjat alkavat vuonna 1572 Nakskov kaupungissa.<br><br>Reformaation tapahtumisen jälkeen Tanskan kruunu tunnusti vain Evankelisluterilaisen kirkon, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Reformoitu kirkko tunnustettiin vuonna 1747 ja perustetut juutalaisten seurakunnat tunnustettiin vuonna 1814. Vuonna 1849 Tanskan perustuslaki tunnusti ylimääräisiä Christian eriuskoisia kirkkoja, mutta se vaati, että kaikki kirkkokunnat ilmoittivat paikalliselle Evankelisluterilaiselle ministerille kaikista syntymistä ja kuolemista jotka tapahtuivat niiden seurakunnissa.<br><br>Vuonna 1814 tuotettiin ja myönnettiin standardoidut ja lomakepohjaiset rekisterit Luterilaiselle papistolle auttamaan näiden asiakirjojen kokoomiseen. Ennen tätä tuotetut tiedot olivat vapaamuotoisia artikkeleita ja rekistereitä, joiden muoto vaihteli papilta papille. Varhaisissa kirkonkirjoissa oli myos vaihtelua tietojen järjestyksessä—joskus tiedot (kasteet, avioliitot, hautaukset jne.) oli talletettu puhtaaseen aikajärjestykseen riippumatta tapahtumatyypistä ja joskus rapahtumat oli järjestelty eri osioihin ja sitten aikajärjestykseen.<br><br>Aluksi Tanskan elintärkeä kirjanpidon käytäntö vaatimus rajoittui kasteille, avioliitoille, ja hautauksille. Konfirmaatiot alettiin kirjata 1736. 1800-luvun alussa Tanska kärsi vakavan isorokkoepidemian, joka johti rokotuslakiin, joka tuli voimaan 4. maaliskuuta 1810. Papisto oli usein koulutettuja rokotuksen antamiseen ja kirjasivat näitä tapahtumia niiden kirkonkirjoissa. Noin 1812 jotkut seurakunnat alkoivat pitämään kirjaa yksilöiden muutoista sisään ja ulos seurakunnistaan. Muunlaiset kirkon asiakirjat sisältävät esittelyt, synninpäästöt, ja ehtoolliset.<br><br>Lyhyt selitys kustakin tietuetyypistä on seuraavana:<br><br><b>Syntymät</b> <i> (Fødte)</i> tai <b>Ristiäiset</b> <i> (Døbte)</i> - Lapset olivat yleensä kastettu (tai "kastettiin") muutaman päivän sisällä syntymästä. Syntymä tai Ristiäis rekisterit sisältivät yleensä lapsen ja vanhempien nimet, legitimiteetin, päivämäärän, ja todistajien ja kummien nimet. Joskus lapsen syntymäaika, isän ammatti, ja perheen tarkka asuinpaikka on listattu. Niissä esipainetuissa rekistereissä, miehen ja naisen syntymät olivat yleensä kirjattu erikseen.<br><br><b>Avioliitot</b> <i> (Copulerde tai Viede)</i> - Avioliitto asiakirjoissa on avioliiton päivämäärä, morsiammen ja sulhasen nimien yhdessä ja niiden osoitteet. Vuoden 1814 jälkeen on yleistä että nämä tiedot sisällyttää lisätietoja morsiammesta ja sulhasesta, kuten heidän ikänsä, ammatiensa, isiensä nimet, ja joskus syntysijat. Lopuksi, nämä tiedot voivat viitata, olivatko ne naimaton tai leski ja antaa todistajien nimet, jotka olivat usein (mutta ei aina) muita perheenjäseniä.<br><br><b>Kuolema</b> <i> (Dode)</i> tai <b>Hautaus</b> <i> (Begravede)</i> - Hautaus tapahtui yleensä muutaman päivän kuoleman jalkeen. Tanskassa kirjatut hautaukset ovat tallettu seurakunnassa missä hautaaminen tapahtui. Hautaus rekisterit antavat vainajan nimen, kuolema tai hautaamis päivämäärän, hautapaikan, ja iän kuollessa. Vuoden 1814 jälkeen tietueet voivat sisältää vainajan asuinpaikan, kuolemansyyn, ja perheen tai lähiomaisten nimet. Joskus annetaan vainajan syntymäaika, syntymäpaikka, ja vanhempien nimet. Vuoden 1814 jälkeset asiakirjat miehille ja naisille pidettiin erillisessä luetteloissa.<br><br><b>Konfirmaatiot</b> <i>(Konfirmerede tai Confirmerede)</i> - Vuonna 1736 kirkko vaati, että nuoret ohjeistetaan katekismukseen ja läpäisevät yksinkertaisen papin tutkimuksen ennen ensimmäistä ehtoollista - normaalisti noin 14-vuotiaana. Konfirmaatio asiakirjoissa on henkilön nimi, asuinpaikka, ja joskus ikä. Vuoden 1814 jälkeset asiakirjat miehille ja naisille pidettiin erillisessä luetteloissa, ja ne sisältävät vanhempien nimet ja joskus aika ja paikka henkilön syntymästä tai ristiäisestä.<br><br><b>Rokotukset</b> <i> (Vaccinerede)</i> - Rokotuksen toimeksianto alkoi vuonna 1810 ja vaati jokaisen saada isorokkorokotteen, ellei henkilöllä oli jo rokko. Rokotukset tapahtuivat tyypillisesti, kun lapset olivat melko nuoria. Tämän kirjanpito yleensä listaa rokotteen vastaanottavan henkilön nimen, rokotuksen päivämäärän, heidän isänsä nimen, ja heidän ikänsä tai syntymäajan. Henkilön Rokotuspäivä voitaisiin kirjata heidän konfirmaatiotodistukseen ja jos he ikinä muuttaisivat, voitiin merkitä heidän muuttotietoihin.<br><br><b>Paikalle muuttaminen</b> <i>(Tilgangsliste)</i> ja <b>Pois muuttaminen</b> <i>(Afgangsliste)</i> Asiakirjat - Alkoivat vuonna 1812 ja listaa seurakunnan yksilöiden seurakuntaan tai seurakunnasta muuttamiset. Nämä asiakirjat voivat sisältää nimen, iän tai syntymäajan, ammatin, asuinpaikan, rokotuspäivän, muuttopäivän ja mistä / mihin siirrytään.<br><br><b>Sisäänotto</b> <i>(Introduserede)</i> – Kun nainen synnytti, häntä pidettiin "epäpuhtaana" ja hänet piti ottaa uuselleen seurakunnan jäsenyyteen. Nainen saatettiin luetteloida suoraan (nimellään) tai epäsuorasti (meihensä nimellä esim. "...n vaimo").<br><br><b>Synninpäästöt</b> - Tietyistä rikkomuksista piti kirkon antaa synninpäästö. Yleisin rikkomus oli esiaviollinen seksi, joka aiheutti raskauden, missä tapauksessa polempien osapuolien piti saada julkinen synninpäästö, ennenkuin he saatoivat palata seurakuntaan. Muita synninpäästöön johtavia rikkomuksia olivat epäsäännöllinen ehtoollisella käynti, yleinen juopottelu, väkivalta, herjaus, varkaus ja murha. Näitä tietoja yllpidettiin n. vuoteen 1767.<br><br><b>Ehtoolliset</b> <i>(Confirmerede)</i> – Näihin tietoihin merkittiin, ketkä olivat ehtoollisella tiettynä päivänä. Joskus yksilöt kirjattiin perheryhminä, jolloin vain perheen pää oli mainittu nimeltä ja muut perheenjäsenet vain lukumääränä ja suhteena perheenpäähän. Esimerkiksi "Hans Jensen ja vaimo ja 2 poikaa ja tytär".<br><br><b>Sukunimet ja Etsintä:</b> <br>Sukunimet tanskalaisessa sukututkimuksessa voivat olla varsin hämmentäviä. Patronyymi sukunimet - sukunimet rakennettu käyttäen henkilön etunimeä liitteenä isän nimeen, joko "-sen" (poika) tai "-datter" (tytär) -olivat laillisesti lakkautettu vuonna 1826, jolloin hallitus halusi ihmisiä omaksumaan perheen sukunimen sen sijaan. Kesti kuitenkin useita vuosikymmeniä ennen kuin patronyymi sukunimien käyttö lakkasi kokonaan; Itse asiassa useimmat tavalliset ihmiset käyttivät patronyymiä puoliväliin 19 vuosisataa asti. Tästä syystä on mahdotonta tutkijalle tietää, mikä yksilön sukunimi on kirjattu asiakirjoihin vuodelta 1826 jopa noin 1870 asti. Tämän vuoksi MyHeritage on laajentanut muistiinkirjoittetut asiakirjat kulissien takana vuosilta 1826-1870, joka sisältää molemmat sukunimet. Riippumatta siitä, mitä esivanhempanne sukunimeä etsit, tämä kulissien takana tehty työ paljastaa parhaat löytyneet osumat, mutta saattaa tuottaa hakutuloksia jotka näyttävät virheellisiltä.<br><br><b>Päivämäärät:</b><br>Varhaisissa Tanskan kirkon tiedoissa usein talletettiin tapahtumapäivinä juhlapyhiä. Juhlapyhät pohjautuvat liturgiseen kalenteriin Juliaanisen tai Gregoriaanisen kalenterin asemesta. Tanska käytti Juliaanista kalenteria 18.2.1700 asti ja aloitti Grgoriaanisen kalenterin käytön 1.3.1700. Milloin mahdollista, MyHeritage on muuntanut juhlapyhät vastaaviksi Juliaanisiksi tai Gregoriaanisiksi päiväyksiksi. Esim tiedoissa on päiväys “6 p. Epiphany 1698”, mutta tämä on muunnettu muotoon "13.2.1698".<br><br>Tämän kokoelman on tuottanut yhteistyössä Tanskan kansallinen arkisto <i>(Rigsarkivet).</i>
Aiheeseen liittyvät kategoriat:
Tähän liittyvät kokoelmat
Näytetieto
N. F. S. GrundtvigAvioituminen Elisabeth Blicher'in kanssa 12.8.1818
Tanskalainen pastori, kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija, opettaja ja politikko. Hän oli vaikutusvaltaisin henkilö Tanskan historiassa, kun hänen filosofiansa synnytti uuden kansallisaatteen muodon 1800-luvun loppupuoliskolla.