Monthan

Montan-suvuistaToimistopäällikkö HARRY W. WALLI, Helsinki Suomessa on elänyt useita Montan- (Montanus-) nimeä käyttäneitä sukuja. Useimmat nykyään elävistä Montan-nimisistä henkilöistä polveutuvat Laukaan pitäjän Nurmijärven kylän Mannilan talon isännästä Abraham Paulinpoika Montanista. Tämän suvun alkuperää koskevien tutkimusten yhteydessä, joista tässä kirjoituksessa on tarkoitus tehdä selkoa, on myös selvitetty muiden Isoa vihaa edeltäneeltä ajalta peräisin olevien Montan-sukujen varhaisimmat polvet 1700-luvun keskivaiheille saakka, jotta voitaisiin todeta niiden mahdollinen yhteys Laukaan-sukuun.Laukaan vanhin säilynyt rippikirja käsittää merkintöjä vv:lta 1726 ja 1729-31. Nurmijärven kylän Mannilan tilan asukkaista kerrotaan seuraavaa:Isäntä Abraham Påhlsson (Abrah Påhls) Litteratus, vaimonsa Maria, tyttäret Helena, Hedvig ja Maria, lanko Gustaf (ripillä vain 2.3.1729) ja Helena Argilander (anoppi seuraavan rippikirjan mukaan). Ei tässä eikä seuraavissakaan rippikirjoissa mainita perheen sukunimeä Montan. Rippikirja vv:lta 1764-69 on ensimmäinen, jossa mainitaan henkilöiden syntymä- ja kuolinvuodet, mutta tällöin Abraham Påhlsson oli jo kuollut. Merkinnästä "Litteratus" hänen nimensä kohdalla voitaneen päätellä, että hän oli luku- ja kirjoitustaitoinen, mutta ei hoitanut sellaista tointa, joka olisi edellyttänyt näitä taitoja.Laukaan historiakirjat alkavat v:sta 1737, eikä syntyneiden luettelossa mainita ketään Abraham Paulinpojan lapsista - he olivat niin muodoin kaikki syntyneet jo ennen mainittua vuotta. Syntyneitten luettelosta ilmenee, että tämän perheen jäsenet useimmiten esiintyvät luettelossa sukunimettöminä. Ainoastaan 15.12.1761 on Abrahamin pojasta Johanista käytetty nimeä Johan Montan sekä 20.7.1764 ja 16.8.1767 Johan Mannila.Laukaan historiakirjojen vihittyjen ja kuolleiden luettelot poikkeavat rakenteeltaan maamme muista vastaavista luetteloista. Silloiset kirkkoherrat Karl Tuderus (1729-1745) ja hänen poikansa Johan Tuderus (1746-1785) ovat tehneet sukututkimukselle suuren palveluksen merkitsemällä vihittyjen luetteloon sekä sulhasen että morsiamen vanhemmat ja kuolleittenluetteloon vainajan vanhemmat. Näin ollen esiintyy vihittyjen luettelossa Abraham Paulinpoika vaimoineen säännöllisesti, kun heidän lapsensa vihitään, ja vastaavasta kuolleitten luettelossa näiden kuollessa. Vihittyjen luettelossa merkinnän muoto vaihtelee seuraavasti:7.5.1744Abr. Påhlss.Maria Johansdr.4.4.1748Abr. MåntoinMaria Joh.dr.10.12.1749Abr. Pohlss.Maria Johansdr.23.3.1753Abrah. MontanMaria Storckovia2.2.1755Abr. MåntanElisab. Storckovia7.10.1758Abram MontanMaria StorckoviaKuolleiden luettelossa on heidän lastensa kuolinmerkintöjen kohdalla säännöllisesti Abraham (tai Abram) Montan ja Maria Storckovia. Heidän omat kuolinmerkintänsä ovat seuraavat:30.5.1758Mannila h. (isä) Påhl Måntan (äiti) Maria (vainaja) Abram, 78 vuotias.23.4.1769Nurmijärvi Mannila (isä) Johan Storckovius (äiti) Helena Argillandra (vainaja) Maria, 73 vuotias.Näiden merkintöjen mukaan olisi Abraham Paulinpoika syntynyt 1680 ja vaimonsa Maria 1696. Rippikirjassa on Marian syntymävuodeksi merkitty 1700. Laukaan kirkonkirjat eivät näinollen kerro mitään muuta uutta Abraham Påhlssonin vanhemmista (että hänen isänsä oli Påhl Montan, lankeaa itsestään) kuin että hänen äitinsä nimi olisi Maria. Kirkonkirjamerkintöjen perusteella voimme kuitenkin tehdä eräitä johtopäätöksiä.Laukaan kirkkoherrat pyrkivät merkitsemään kuolleiden luetteloon vainajan vanhemmat mahdollisimman täydellisesti. Niinpä Abraham Paulinpojan vaimon Marian kuolinmerkinnän kohdalla mainitaan hänen isänsä Johan Storckovius ja äitinsä Helena Argillander - mutta nämä olivat ilmeisesti kirkkoherralle tuttuja, sillä edellinen oli Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen poika ja jälkimmäinen Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin tytär.- Mutta yleensä on varsin vaatimattomistakin henkilöistä täydelliset tiedot. Kim Abraham Paulinpojan äidistä oli vain lyhyt merkintä Maria, se osoittaa, ettei kirkkoherra tuntenut hänen isänsä nimeä tai hänen sukunimeään, ja näin ilmeisesti sen takia, ettei perhe ollut alunperin Laukaasta tai entisen Rautalammin hallintopitäjän (Rautalampi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari) alueelta. Näiden pitäjien eräiden kirkkoherrojen jälkeläisiä oli 1700-luvun alussa talollisina Laukaassa (Storckoviuksia ja Jemsoniuksia) ja heitä mainitaan säännöllisesti historiakirjoissa ja usein myös rippikirjoissa sukunimellisenä. Abraham Paulinpoikaa ei sensijaan rippikirjassa mainita lainkaan sukunimellisenä. Historiakirjoissa esiintyy useimmiten nimi Montan, mutta myös Måntoin (1748) ja hänen pojallaan nimi Mannila talon mukaan (1767). Tämä osoittaa, että sukunimi Montan ei liity Abraham Paulinpoikaan yhtä itsestään selvällä ja luontevana kuin Rautalammin suurpitäjän entisten säätyläisten jälkeläisillä heidän sukunimensä.Abraham Montanin sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi on tarkastettu myös manttaaliluettelot Laukaan osalta, mutta niissä on vv. 1714-1726 aukko, eli juuri sinä aikana, jolloin hän on todennäköisesti saapunut Laukaaseen. Myös ajalta ennen Isoa vihaa puuttuu runsaasti näitä luetteloita. V:sta 1674 lukien niitä on Laukaasta vv:lta 1674, 1675, 1678, 1680, 1682, 1684, 1691, 1693, 1694, 1707, 1710-1713. Niistä ilmenee, että Mannilan tilalla piti tänä aikana isännyyttä Isach Manninen (v:een 1678), hänen poikansa Clemet Isachsson Manninen (1680-1694) ja tämän poika Simon Clemetsson Manninen (1707-1773). Vv.1707-1713 tilalla asui myös Christer Thomasson Kaisa-vaimoineen - näyttää siltä, että hänen hallitsemastaan tilanosuudesta on käytetty nimeä Finni. Vv. 1710-1713 tilalla on myös Anders Mickelsson (1713: Pirckalainen) Kirsti-vaimoineen. Hänellä on v. 1710 lanko Johan, joka vv. 1711-1712 mainitaan yhtiömiehenä (bolagsman).V:sta 1727 lähtien mainitaan manttaaliluetteloissa Mannilan isäntänä Abram Påhlsson Maria-vaimoineen aina v:een 1744. V:sta 1745 On isäntänä Johan Abrahamsson, vv. 1745-1747 mainitaan vielä hänen äitinsä Maria, v. 1748 hänen morsiamensa Kirstin, joka v:sta 1749 lukien on merkitty hänen vaimokseen. Muut tätä perhettä koskevat merkinnät v:een 1750 ovat seuraavat: 1729 lanko Gustaf, 1735 lanko Henrik, 1736-1741 vävy Jacob, vaimonsa Helena, 1743-1744 tytär Maria ja 1749 tytär Caisa. Nämä merkinnät vastaavat kirkonkirjoista saatuja tietoja.Manttaaliluetteloista ilmenee näin ollen, että Abraham Montan ei ainakaan mieskannalta liity Mannilassa ennen Isoa vihaa eläneeseen sukuun.Laukaan käräjäkunta kuului 1623-1776 Sääksmäen tuomiokuntaan, mutta Turun kaupungin palossa 1827 tuhoutuivat mm. tämän tuomiokunnan puhtaaksikirjoitetut varsinaisten asioiden pöytäkirjat. Tuomiokirjojen konsepteja on tästä tuomiokunnasta säilynyt ennen vuotta 1760 vain seuraavilta vuosilta: 1696, 1699, 1706, 1724, 1726-27, 1729-33, 1735-43, 1747 ja 1753-60. Sen sijaan on säilynyt Sääksmäen tuomiokunnan lainhuudatuspöytäkirjat v:sta 1703. Perunkirjoja on tuomiokunnasta säilynyt v:sta 1737 alkaen.Tuomiokirjojen konseptit ovat kuitenkin usein puutteelliset. Laukaan käräjäkunnan pöytäkirjoja tavataan yllämainituilta vuosilta vain v:lta 1742-1743, joissa ei Abraham Påhlssonia eikä yleensäkään Montaneja mainita. Tuomiokirjojen liitteenä on sattumalta vuoden 1732 käräjien haasteluettelo (Hämeen maakunta-arkisto, Sääksmäki 6, s. 234-35).Tässä luettelossa mainitaan, että piika Karin Simonsdotter vaatii Nurmijärven Abraham Montanilta piianpalkkaansa ja että Abraham Pålsson vastaa asiassa. Toisessa kohdassa mainitaan Abraham Montan kantajana kaskenpolttoa koskevassa asiassa.Sääksmäen kihlakunta kuului Etelä-Suomen laamannikuntaan, jonka pöytäkirjat ovat säilyneet. Vv. 1673-1736 pöytäkirjat on tähän mennessä läpikäyty, mutta niissä on vain seuraava merkintä, jonka voisi asettaa Abraham Montanin kanssa yhteyteen: v:n 1703 Pöytäkirjassa (s. 96 v) kerrotaan, että Christer Thomasson esitti laukaan kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan 25.1.1701, josta ilmeni, että hänen vaimonsa isä Simo Klemetinpoika Manninen Nurmijärveltä oli tehnyt testamentin ja siinä määrännyt Christerille irtaimistostaan veljen osan, s.o. kaksi kertaa enemmän kuin tyttärille ja että Christerin tuli ottaa tila hallintaansa. Paikalla ollut Laukaan kirkkoherra Paulus Jemsonius todisti Simo Klemetinpojan pysyvän testamentissaan.Tässä mainittu Christer Thomasson eli Risto Tuomaanpoika on henkilö, joka mainitaan vv. 1722-1723 Abraham Paulinpojan kanssa Mannilan haltijoina. Risto Tuomaanpoika oli siis perinyt tilanosansa Iisak Mannisen suvulta. Koska Simo Klementinpojalla näinollen todistettavasti oli muitakin tyttäriä kuin Risto Tuomaanpojan vaimo, voisi olettaa, että tilan toinen osa olisi samalla tavalla joutunut Abraham Paulinpojan haltuun, t.s. että Abraham Paulinpoika olisi ollut naimisissa Simo Klemetinpojan tyttären kanssa. Tiedämme kuitenkin, että Abraham Paulinpoika oli jo n. 1720 naimisissa Maria Storckovian kanssa. Olisihan Abraham Paulinpoika voinut olla vuosien 1714 ja 1720 välillä naimisissa Simo Klemetinpojan jonkun tyttären kanssa, joka olisi aikaisin kuollut. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköistä, koska siinä tapauksessa Simo Klemetinpoikaa ei olisi merkitty rippikirjaan talon asukkaiden joukossa viimeiseksi ilman merkintää sukulaisuussuhteestaan talon isäntään. Todennäköisempää on, että Simo Klemetinpoika oli suurina nälkävuosina 1694-1697 tai Ison vihan vaikeina aikoina köyhtynyt siinä määrin, että oli pakotettu luovuttamaan tilansa vieraalle, ainakin kohtalaisen varakkaalle Abraham Paulinpojalle.Sääksmäen tuomiokunnan lainhuudatuspöytäkirjoissa vv:lta 1704-1756 ei Abraham Paulinpoikaa tai muita Montaneja mainita. Ainoana tutkimukseemme liittyvänä merkintänä näissä pöytäkirjoissa mainittakoon, että käräjillä 28.-29.1.1709 Nurmijärven Simo Klemetinpoika toimi lautamiehenä.Perunkirjoitusten joukossa on sekä Abraham Paulinpoika Montanin perunkirja (21.12.1758) että poikansa Abraham Abrahaminpoika Montanin perunkirja (13.2.1770). Edellisestä ilmenee mm., että hänen vaimonsa Maria Storckovius ei ollut kirjoitustaitoinen, koska hän piirsi vain puumerkkinsä perunkirjoituksen alle. Abraham Paulinpojan pesä oli huomattavan varakas - sitten kun velat oli vähennetty omaisuudesta, jäi n. 1316 talaria kuparia vastaten n. 100 lehmän hintaa. Erityisesti on huomattava runsaat hopeaesineet ja kaksi kultasormusta - näiden esineiden arvo yhteensä oli ainakin sama kuin 20 lehmän. Hopeaesineiden joukossa merkittäköön lusikka, jossa on nimikirjaimet H: C: A: ja S: M:. Sama lusikka mainitaan vielä Abraham Abrahaminpojan perunkirjassa. Voisi olettaa, että lusikka on kulkenut perintönä, ja nimikirjaimet olisivat jonkun sukulaisen tai esivanhempien nimikirjaimia, esim. viimeinen kirjain "M" voisi osoittaa Montan-nimeä. Näitä nimiä on koetettu tulkita, mutta tuloksetta. C-kirjain voisi olla taidokkaasti piirretty I-kirjain, jolloin H.I.A. voisi merkitä Helena Israelsdotter Argillander, mutta hänen miehensä oli Johan Storckovius, johon S.M. ei sovi. On kuitenkin huomattava, että k.o. aikana usein sijoitettiin varoja hopeaesineisiin, joita sitten tarpeen tullen joko myytiin tai pantattiin. Abraham Paulinpoika on tälläkin tavalla voinut saada lusikan haltuunsa - sopivathan viimeiset kirjaimet tilan entiseen haltijaan Simo Mannilaankin!Jälkimmäisessä perunkirjoituksessa mainitaan myös eräitä kirjoja, jotka ilmeisesti jo aikaisemminkin ovat olleet perheen hallussa. Sellaisia ovat mm. "psalmbok" ja "finsk psalmbok", edellinen ilmeisesti ruotsinkielinen. Vielä mainitaan "Gerhardi bok", jolla tarkoitetaan Johan Gerhardin hartauskirjan joko suomenkielistä laitosta "Pyhät Tutkistelemuxet ... " tai ruotsinkielistä laitosta "Gudelige betraktelser ... ". Yliopiston kirjaston asiantuntijan käsityksen mukaan tässä on kyseessä ensinmainittu ruotsinkielinen laitos, koska suomenkielisestä laitoksesta yleensä käytetään perunkirjoituksissa toisenlaista nimitystä.Abraham Paulinpoika Montanin vaimon Maria Storckovian sukulaisuussuhteita on pyritty selvittämään siinä mielessä, että sen kautta mahdollisesti voitaisiin saada selvitystä Abraham Paulinpojan oleskelupaikasta ennen hänen Laukaaseen tuloaan.Maria Storckovian isä Johan Storckovius mainitaan v. 1709 Rautalammilla rykmentinkirjuri Conrad Bildstenin veronkantomieheliä (Sääksmäen lainhuudatuspöytäk., s. 117). V. 1710 kerrotaan, että entinen katselmuskirjuri Storckovius oli k.o. vuoden vaiheilla paennut puustellistaan Puumalan pitäjän Lampilasta (Vähän-Savon tuomiok., 00 31, s. 459-60). Puumalan Lampila oli Savon ja, Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin puustelli (Roos, Uppkomsten av Finlands Militieboställen, s. 423) Puumalan Honkaniemessä syntyikin hänen ja vaimonsa Helena Argillanderin poika Gustaf 13.3.1710. Vuonna 1712 mainitaan Saarijärven Hännisen talossa luutnantti Storckovius ja vaimonsa Helena sekä 1713 Saarijärven Tarvaalan luutnantinpuustellissa Johan Storckovius ja vaimonsa Helena. Tarvaala oli Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Rautalammin komppanian luutnantin puustelli (Wirilander, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810). Johan Storckoviusta ei kuitenkaan mainita Adam Lewenhauptin teoksessa "Karl XII:s officerare". Johan Storckovius on todennäköisesti kuollut ennen V. 1726 koskei häntä mainita Laukaan vanhimmassa rippikirjassa.Johan Storckoviuksen ja Helena Argillanderin lapsia tunnetaan: Maria, s. n. v. 1696, Abraham Paulinpoika Montanin puoliso, Elisabet, s. n. v. 1701, k. 7.2.1785, Anders Stolpen puoliso laukaan Puralassa, Birgitta, s. n. v. 1706, k. 24.5.1776, Laukaan Ilveslahden Matti Paatelaisen puoliso, edellä mainittu Gustaf, s. 13.3.1710, mainitaan Mannilassa 1729 ja Henrik, s. n. V. 1713, k. 22.5.1778, talollinen Laukaan Rikalassa. Viimeksimainitun kolmesta pojasta jatkuu Storckovius-suku Laukaassa.Johan Storckoviuksen isä Simon Erici Storckovius mainitaan teininä Turussa 1645 ja ylioppilaana siellä 1648-1651 ja ilmoitetaan turkulaiseksi. Hän toimi sitten Rautalammin kappalaisena vuosina 1653-75; vaimonsa Anna mainitaan vuosina 1654-76.Rautalammin kappalaisen Simon Storckoviuksen tytär oli ilmeisesti Gertrud Storckovius, s. n. v. 1656, k. Keuruulla 15.10.1738 Keuruun kappalaisen Johannes Horteliuksen leskenä. Kappalainen Hortelius tuomittiin v. 1710 kuolemaan kaksinkertaisesta aviorikoksesta ja erotettiin virasta. Hän selvisi kuitenkin raipparangaistuksella ja istui Hämeenlinnan vankilassa, mistä vapautui Ison vihan aikana ja toimi jälleen Keuruun kappalaisena vuoteen 1735.Helena Argillanderin isä oli Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander, kotoisin Helsingistä, kuollut n. 1687-88. Hänen puolisonsa Kirstin mainitaan 1663, Brita 1682. Hänen lapsiaan tunnetaan Helenan lisäksi: Henrik, Rautalammin apulaispappi 1682, puoliso Gertrud, main. 1691, Elisabet, k. 1737, Saarijärven kappalaisen Henrik Isaaci Silanderin puoliso, Israel, mainitaan v. 1691 ja Carl, vaimo Karin main. 1676. Jälkimmäisistä polveutuu Saarijärven Taipaleella asunut talonpoikaissuku Argillander. (AKIANDER, Herdaminne, JALKANEN, Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia, BERGHOLM, Sukukirja: Argillander, manttaaliluettelot).Johan Storckovius ja hänen perheensä, vanhempansa ja vaimonsa vanhemmat ovat siis Rautalammin vanhan hallintopitäjän asukkaita, joita ylen harvoin tavataan muualla. Näinollen oli todennäköistä, että Abraham Montan tutustui tulevaan vaimoonsa vasta Laukaaseen tultuaan.Yhteenvetona on todettava, että Abraham Paulinpoika Montan oli ensimmäinen Montan-sukuun kuuluva henkilö Laukaan Mannilassa eikä hän ole ottanut sukunimeään omistamansa tilan mukaan, vaan hänellä lienee ollut tämä sukunimi jo Laukaaseen tullessaan. Hän ei ollut mikään vaatimaton talonpoika, koska hän oli luku- ja kirjoitustaitoinen ja ilmeisesti osasi myös ruotsia, omisti huomattavan varallisuuden ja meni naimisiin säätyläisneidon kanssa.Vai Montonen ?