Ruotsi, avioliitot ja kuulutukset, 1850-1945

3,195,944 tietoa

Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa

Syntymävuosi

Vuosi

Avioliitto

Päivä

Kuukausi

Vuosi

Paikka

Puoliso

Ensimmäinen ja toinen nimi(et)

Sukunimi

Lisää tietoja

Sukupuoli

Ehtojen on täsmättävä tarkalleen

Tyhjennä lomake

Kaikki kokoelmat

Syntymä, avioliitto & kuolema

Avioliitto & -ero

Ruotsi, avioliitot ja kuulutukset, 1850-1945

Ruotsi, avioliitot ja kuulutukset, 1850-1945

3 195 944 tietoa

Tämä kokoelma sisältää tietoja avioliitoista ja kuulutuksista Ruotsista vuosilta 1850–1945. Tietoihin sisältyy yleensä sulhasen ja morsiamen nimet, syntymävuosi sekä avioliiton päivämäärä ja paikka. Lisätietoja löytyy jokaisesta tietueeseen liittyvästä kuvasta.<br><br>Vihkikuulutukset olivat käytäntö, jolla pyrittiin tunnistamaan mahdolliset syyt, miksi pariskuntaa ei saisi vihkiä avioliittoon. Nämä kuulutukset tehtiin kirkossa ennen häitä ja ne rekisteröitiin yleensä morsiamen asuinseurakunnassa. Näin ollen kuulutukset ja itse avioliitto saattoivat toisinaan olla rekisteröityinä eri seurakunnissa. Tämän kokoelman hakemiston tuotti MyHeritage alkuperäisten asiakirjojen skannatuista kuvista.

Aiheeseen liittyvät kategoriat:

Avioliitto & -ero

Ruotsi

Tähän liittyvät kokoelmat

NÄYTÄ KAIKKI

Tähän liittyvät kokoelmat

Ruotsi, Tukholman väestörekisterit, 1800-1884

3,242,970 tietoa

Ruotsin vuoden 1910 väestönlaskenta

5,416,868 tietoa

1890 Ruotsin väestönlaskenta

4,624,554 tietoa

1900 Sweden Census

4,963,601 tietoa

1880 Ruotsin väestönlaskenta

4,326,459 tietoa

Ruotsin vuoden 1940 väestönlaskenta

5,845,490 tietoa

Ruotsin väestönlaskenta 1930

4,112,986 tietoa

Ruotsi, syntyneet, 1850-1920

22,618,550 tietoa

Ruotsi, kuolemat, 1850–1945

7,656,153 tietoa

Ruotsi, kasteet, 1611-1920

26,179,599 tietoa

Ruotsi, avioliitot, 1630-1920

2,358,286 tietoa

Näytetieto

Svante August ArrheniusNaimisiin: 21. toukokuuta 1894 - Gamla Uppsala, Uppsala, Ruotsi

Svante August Arrhenius syntyi vuonna 1859 ja oli uraauurtava ruotsalainen tiedemies, jonka työ yhdisti kemian, fysiikan ja ympäristötieteen aloja. Vuonna 1903 hänestä tuli ensimmäinen Ruotsin kansalainen, joka sai kemian Nobel-palkinnon, tunnustuksena hänen uraauurtavasta elektrolyyttisen dissosiaation teoriastaan, joka mullisti ymmärryksemme kemiallisten yhdisteiden käyttäytymisestä liuoksissa. Teoreettisen kemian panoksensa lisäksi Arrheniusta pidetään laajalti ilmastotieteen perustajaisänä.