Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915
33,342,963 tietoa
Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa
Nimi
Syntymä
Asuinpaikka
Lisää tietoja
Avainsanat
Lisää
Ehtojen on täsmättävä tarkalleen
Tyhjennä lomake
Etsi kokoelmasta Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915
Nimi
Syntymä
Asuinpaikka
Lisää tietoja
Avainsanat
Lisää
Tyhjennä lomake
CollectionDescriptionImage
Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915
33 342 963 tietoa
Kokoelma kirkon väestölaskennan asiakirjoja (<i>rippikirjat</i>) ja ennen rippiä laaditut asiakirjat (<i>lastenkirjat</i>) Suomen luterilaisen kirkon pitäminä. Koska luterilainen kirkko oli valtionkirkkona satojen vuosien ajan, kattavat kirkonkirjat Suomen väestölaskennan perusteellisesti ja ovat suomalaisessa sukututkimuksessa sen tärkeimmät asiakirjat.<br><br>Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilan ja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.<br><br>Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.<br><br>Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.<br><br>Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.<br><br>Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.<br><br>Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.<br><br>Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.<br><br>Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>).
Aiheeseen liittyvät kategoriat:
Näytetieto
sample record image
Johan Ludvig RunebergUusimaa, Suomi
Suomen kansallisrunoilija ja sanoittaja Maammelaululle - josta tuli suomen kansallislaulu.