Justus / Justinus Nestor Antinpoika Jokinen / Isoniemi

Syntynyt:12. Maalis 1882 Paikka:  Orivesi, Kokkila, Isoniemi
Kuollut:12. Loka 1951 (69 ikäisenä)Paikka:  Joensuu
Tiedot
Tapahtumat
Aikajana

Kuvat

Katso albumia  |  Diaesitys 

Välitön perhe

Ida Vilhelmina Jokinen (o.s. Salander (ent. Aulin))
Hänen vaimonsa
Vaaratar Tuulikki Timonen (o.s. Jokinen)
Hänen tyttärensä
Ida Mirjami Jokinen
Hänen tyttärensä
Ukko Vesa Antero Jokinen
Hänen poikansa
Taina Kyllikki Jokinen
Hänen tyttärensä
Antti Kustaa / Anders Gustaf Thomasson Isoniemi
Hänen isänsä
Amanda Maria Eliaksentytär
Hänen äitinsä
Mauri Maurits Antinpoika Isoniemi
Hänen veljensä
Johannes Antinpoika Isoniemi
Hänen veljensä

Työ

Kansakoulunopettaja
 mm. Nurmes, Petäiskylän koulu 1906

Elämäkertatietoja

Kun Petäiskylän koululle ostettiin ensimmäinen harmooni vuonna 1906.

Ensimmäisen harmoonin hankintahinta oli kolmesataa markkaa, eli tasan tarkkaan sama, kuin aikalaistensa opettajien vuosipalkka. Harmoonin ostohetkellä virassa ollut opettaja Nestori Jokinen lienee ollut erittäin tarkka talousmies, tai muuten "vöyreän" talon poika, sillä hän lainasi johtokunnalle rahaa kaksisataa markkaa soittimen ostoon, sopivalla korolla tietenkin, sillä johtokunnan käytettävissä kyseiseen tarkoitukseen oli vain sata markkaa. Kelpaisi varmasti esimerkiksi tämänkin aikakauden vastaavan palkkatason nauttijoille! "Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot…."

Lähde: Koulu saapuu Petäiskylään

 

Nurmeksen suojeluskuntalaisia upseerikurssilla Tuusulan opistolla.

Kuva Nestor Jokisesta.

- - - - - - - - - - - -

J. N. Jokinen 60-vuotias.

 

Huomenna torstaina tk. 12 p:nä täyttää Joensuussa 60 vuotta Joensuun suojeluskunnan paikallispäällikkö, täysinpalvellut valistusohjaaja Justinus Nestor Jokinen. Hän on syntynyt Orivedellä ja suorittanut kansakoulunopettajan tutkinnon Rauman seminaarissa 1905. Kansakoulunopettajana hän toimi vuosina 1905-1928 etupäässä Nurmeksessa, jossa hän oli Nurmeksen Petäiskylän koulun opettajana 1905-1912 ja Saramon koulussa 1912-1921. Viimeksimainittuna vuonna hän siirtyi opettajaksi Pielisjärven Vuonislahdelle, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna Saramoon, joka hänelle oli muodostunut kotiseuduksi.

J. N. Jokisen toiminta Nurmeksessa on piirtynyt lähtemättömästi sikäläisten kansalaisten kiitollisiin mieliin. J. N. Jokinen oli tuohon aikaan mies, jota käytettiin kaikki kaikessa Petäiskylällä ja Saramolla. Hän oli Saramon nuorisoseuran esimiehenä 1914-1926, Jukolan osuuskaupan Saramon myymälän myymäläneuvoston puheenjohtajana 1914-1928, Saramon osuuskassan hallituksen puheenjohtajana ja rahastonhoitajana 1922-1926, Saramon tielautakunnan puheenjohtajana ja rahastonhoitajana 1922-1928, Saramon puhelinosuuskunnan puheenjohtajana ja Nurmeksen kunnanvaltuuston jäsenenä 1920-1923. Vuonna 1924 hänet valittiin tasavallan presidentin valitsijamieheksi.

Kansakoulunopettajana on J. N. Jokinen ollut mies paikallaan. Hän on suorittanut harvinaisen täysipainoisen päivätyön opettajana, sillä hän on kasvattajapersoonallisuus, jolla on elävä sana vallassaan, isänmaallinen mieli: kaikki, mikä on vakavaa, hyvää, oikeaa ja kaunista, sen on J. N. Jokinen kylvänyt oppilaspolviinsa elähyttävän opetuksensa avulla.

Huomattavimman työnsä J. N. Jokinen on kuitenkin suorittanut vapaaehtoisen maanpuolustustyön saralla, johon hän on kyntänyt laajat, vaikuttavat vaot, jotka heilimöivät viljaa vielä vuosisatojenkin kuluttua. Kun itsenäisyystaistelumme alkoi, oli J. N. Jokinen isänmaataan rakastavana miehenä ja nuorekkaalla innolla sen valmisteluissa mukana. Nurmeksen suojeluskuntaan hän liittyi perustavana jäsenenä jo 15.9.1917. Vapaussodan aikana hän toimi, mitä suinkin toimia voitiin kotirintamalla: hän keräsi elintarpeita vapausarmeijallemme, harjoitti rintamalle lähteviä, nosti sytyttävin puhein puolustustahtoista mielialaa Pielisen Karjalan kansan keskuudessa. Maaliskuun 3. päivästä huhtikuun 6. päivään hän oli Ilomantsin rajavartioston järjestäjänä. Lukuisilla kursseilla hän sitten kehitti itsestään sk.miehen, joka on perillä kaikista maanpuolustustyötä koskevista asioista: aliupseerikursseilla hän oli Nurmeksessa 1920 ja 1921 ja suoritettuaan sk.upseerikurssin Tuusulassa tuli sk.upseeriksi 26.8.1926, res.vänrikiksi 8.11.1935 ja luutnantiksi 20.12.1940.

Suojeluskuntatyö vaati ja tempasikin sitten J. N. Jokisen kokonaan omakseen. Vuoden 1929 alusta hänet valittiin ja nimitettiin Pohjois-Karjalan sk.piirin valistusohjaajaksi, jota tointa J. N. Jokinen hoiti esimerkillisellä tarmolla, antaumuksella ja kyvyllä vuoteen 1939 saakka, jolloin hän täysinpalvelleena siirtyi eläkkeelle. Sk.piirin valistusohjaajana ollessaan hän toimi myöskin Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalaisen päätoimittajana osoittautuen joustavaksi sanomalehtimieheksi ja sytyttäväksi puolustustahdon innoittajaksi kynälläkin. Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalainen kohosi hänen aikanaan maamme parhaiden sk.lehtien joukkoon. J. N. Jokisen toiminta ei valistusohjaajana rajoittunut vain oman piirin alueelle. Hän oli suosittu ja tervetullut puhuja toistenkin sk.piirien alueella. Niinpä hän oli avustamassa Viipurin sk.piirin jokasyksyistä maanpuolustusviikkoa ja kävi puhumassa Pohjanlahden rannikkoseuduilla ja Perä-Pohjolassakin. J. N. Jokinen onkin niitä harvoja puhujia, joilla on synnynnäinen puhujalahja ja kyky päästä lähelle kuulijakuntaansa. Toimittuaan jonkun aikaa vapaana sanomalehtimiehenä, mm. Pohjois-Karjalan toimittajana, hän uudelleen antautui aktiiviseksi suojeluskuntamieheksi tullen 1939 Joensuun suojeluskunnan paikallispäälliköksi, jona edelleen toimii.

Paikallispäällikkö J. N. Jokinen tuntee Pohjois-Karjalan kuin viisi sormeaan. Jokaisessa pitäjässä, melkein jokaisessa kylässäkin hän on ollut puhumassa, ohjaamassa sk.työtä ja voidaanpa sanoa, että tuskin on sitä sk.henkistä pohjoiskarjalaista, jota hän ei tuntisi, vaikka sanotaankin, että "kaikki karhun tuntevat, karhu ei puoliakaan". Karhunvoimin onkin J. N. Jokinen suorittanut sk.työtä maakunnassamme neljännesvuosisadan ajan. Tunnustukseksi siitä hän on saanut useita kunnia- ja ansiomerkkejä. Hän on ottanut isänmaallisena miehenä osaa vapaaseen valtiolliseen toimintaan ja on ollut useita kertoja kansanedustajaehdokkaana.

"Karjalaista" lähellä on J. N. Jokinen ollut valistusohjaajana ja paikallispäällikkönä toimiessaan antaen meille tarkkoja uutisia sekä valaisevia haastatteluja ja artikkeleita sk.työsaralta. Vuonna 1931 myönnettiin hänelle "Karjalaisen" hopeainen ansiomerkki. Pyydämme omalta osaltamme yhtyä niihin lukuisiin vilpittömiin onnitteluihin, joita reipas ja toimitarmoinen päivänsankari huomenna runsain määrin Joensuusta ja kautta maakuntamme osakseen saa.  - lehtileikkeestä v. 1942 kirjoittanut Leena Pehkonen -

 

 

Valistusohjaaja J. N. Jokinen

Eilen aamulla kuoli kotonaan Joensuussa sydänhalvaukseen täysinpalvellut kansakoulunopettaja, valistusohjaaja Justinus Nestor Jokinen lähes 70 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Orivedellä 12.3.1882, valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista 1905, toimi kansakoulunopettajana Nurmeksen Petäiskylässä 1905-1912 ja Saramolla 1912-1921, vuoden Pielisjärven Vuonislahdella ja vuodet 1922-1929 jälleen Saramolla.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö muodostui J. N. Jokisen varsinaiseksi elämäntyöksi. Jo syksyllä 1917 hän liittyi Nurmeksen suojeluskunnan perustajiin, vapaussodan aikana toimi kotirintamalla herättävänä puhujana ja elintarpeiden kerääjänä. Vuonna 1926 hän suoritti sk.upseerikurssin ja tuli vuonna 1929 Pohjois-Karjalan Suojeluskuntapiirin valistusohjaajaksi, jota tointa hän hoiti esimerkillisellä tarmolla ja antaumuksella vuoteen 1939, jolloin siirtyi täysinpalvelleena eläkkeelle.

Suojeluskuntatyöstä J. N. Jokinen ei luopunut, vaan otti vastaan Joensuun sk:n paikallispäällikön toimen, jota hän uhrautuvasti ja voimiaan säästämättä hoiti talvi- ja jatkosotien ajat, ....(yhdestä rivistä ei saa selvää).... Pohjois-Karjalassa, vaan muissakin sk.piireissä. Valistusohjaajana ollessaan hän oli Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalaisen päätoimittajana, kohottaen tämän aikakausilehden alansa parhaimpien joukkoon. Sanomalehtimiehenä hän avusti Karjalaista uutisin ja artikkelein sekä toimi Pohjois-Karjalan toimittajana. Vuonna 1931 hänelle myönnettiin Karjalaisen hopeinen ansiomerkki.

Nurmeksessa J. N. Jokinen oli 25 vuoden ajan kaikkien valistus- ja taloudellisten pyrintöjen eturivin mies. Hän toimi Saramon nuorisoseuran esimiehenä 1914-1926, Jukolan Osuuskaupan Saramon myymälän myymäläneuvoston puheenjohtajana 1914-1928, Saramon Osuuskassan hallituksen puheenjohtajana ja rahastonhoitajana, Saramon tielautakunnan puheenjohtajana ja rahastonhoitajana, Saramon puhelinosuuskunnan puheenjohtajana sekä Nurmeksen kunnanvaltuuston jäsenenä 1920-1923. Valtiolliseen toimintaan osallistui J. N. Jokinen monin tavoin, ollen usein kansanedustajaehdokkaana ja hänet valittiin tasavallan presidentin valitsijamieheksi 1924.

Monipuolinen ja tuloksista rikas oli valistusohjaaja J. N. Jokisen elämäntyö. Hän oli harvinaisen pystyvä kasvattajapersoonallisuus, syvästi isänmaallinen ja aina altis voimiensa mukaan palvelemaan aatteita, joita hän oikeana piti. Hän sai tunnusta uhrautuvasta työstään. V. 1935 hänet korotettiin res.vänrikiksi, 1940 luutnantiksi. Täyttäessään 60 vuotta keskellä jatkosotamme voittoisinta vaihetta hänelle ojennettiin kunniamiekka. Niinikään hän sai useita kunniamerkkejä sk-järjestön ja valtiovallan taholta. Viimeiset vuotensa hän sai taistella sairauksiensa kanssa, mutta kesti kaikki vaivansa stoalaisella tyyneydellä seuraten mielenkiinnolla isänmaamme ja koko maailman tapahtumia, varsinkin oman Pohjois-Karjalamme, joka muodostui hänelle rakkaaksi kotimaakunnaksi.

Poistunutta kaipaavat lähinnä puoliso sekä lapset perheineen. Hänen tomunsa kätketään sukuhautaan Nurmeksen hautausmaahan, tuon seudun multaan, jonka hyväksi J. N. Jokinen opettajana, suojeluskuntamiehenä ja ... (lehtileikkeen loppu ei tallessa). - lehtileikkeestä v. 1951 kirjoittanut Leena Pehkonen -

Esivanhempien haku:
Etsi
Etsi

Lataa erinomainen sukututkimusohjelmistomme ilmaiseksi

Hauska ja yksinkertainen käyttää
Tuo GEDCOM-tiedostot helposti
Smart Matching™ teknologia
40 kielen tuki